Työaikojen korottaminen -- Tarvitaanko sitä, auttaako se mitään?

Suomessa on viime aikoina keskusteltu paljon työaikojen korottamisesta ja se on saanut mm. kansalaisten tuen taakseen, mutta tarvitaanko sitä, auttaako se mitään? Olen viikonloppuna mietiskellyt asiaa ja päätynyt siihen tulokseen, ettei se ole minun mielestä kovin järkevää. Minusta korotuksen tuottama hyöty on aika minimaalinen, eli se olisi lähellä ± 0. Tietysti puolituntia päivässä ei ole paljoa, mutta ehtiikö siinä ajassa tekemään juuri mitään? Joillekin se puolituntia voi olla toki jollain tapaa ratkaiseva.

Mitä tekisin työaikojen korottamisen sijaan? Ensimmäiseksi vähentäisin byrokratiaa, koska tällä hetkellä niin yrittäjät kuin työttömät työnhakijat kärsivät hitaista byrokratian rattaista, joka ei minusta suoranaisesti auta asioita ja koska byrokratian määrä on niin suuri, asioiden käsittelyajat suurenevat. Uskon, että on mahdollista tehdä asiat vähemmällä työ- ja paperimäärällä, helpottaen ja nopeuttaen myös päätöksentekoa.

Mitä yrittäjiin ja yrittäjyyteen tulee, niin minusta olisi tärkeää että heitä tuettaisiin, eikä rankaistaisi. Yrittäjien elämästä on tehty todella hankalaa, miltei mahdotonta, tämän byrokratiaviidakon keskellä. Minusta heitä, ainakin aloittavia yrityksiä tulisi tukea niin sanottujen 0-kuukausien varalta, ettei heidän tarvitsisi heti lopettaa toimintaansa, tietysti yritys voi aina hakea rahoitusta muualta, mutta se on aina velkaa joka tulee joskus maksaa takaisin. Jos huonosti käy, niin yrittäjältä lähtee luottotiedot, sekä saa ammoisen velkataakan niskoilleen. Miten se voi olla niin hankalaa, ettei yrittäjä voisi saada mukautuvaa/sopeutuvaa työttömyyskorvausta? Toinen asia on henkilöstön palkkaaminen, eli tätä prosessia tulisi myös nopeuttaa ja helpottaa, helpottaa siinä määrin ettei yrittäjä joudu maksamaan työntekijälleen kolminkertaista summaa siitä, mitä työntekijä saa palkkaa.

Tästä päästään takaisin työaikojen korottamiseen ja edellä mainittuun byrokratiaviidakkoon. Jos Suomessa on tällä hetkellä noin 300 000-400 000 työtöntä, niin varmasti jollain aloilla voitaisiin jopa laskea työaikoja, sillä työvoimaa riittäisi joko valmiina tai uudelleenkoulutuksen kautta.

Jos ajatellaan esimerkiksi lääkäreitä ja sairaanhoitajia, jotka ovat käsitykseni mukaan aika ylityöllistettyjä, osa väsyneitä ja osa mahdollisen burnoutin partaalla, niin menisitkö itse sellaiselle lääkärille, joka on väsynyt töihinsä? Epäilen. Tässäkin suhteessa heidän työaikoja olisi hyvä vähentää, esimerkiksi lisäämällä työvoimaa ja vaihtelevuutta, niin ettei yhden lääkärin tai sairaanhoitajan tarvitsisi tehdä yli 8-10 tuntisia päiviä. Tämä saattaa olla ihan toiveajattelua?

Mitä muualla maailmassa sitten tapahtuu? Yhden artikkelin mukaan Saksassa ainakin yksi yritys laski työaikaa, työntekijöiden hyvinvointi parani ja yrityksen tuottavuus lähti nousuun. Sittemmin en muista, mitä tapahtui, voi olla että työaikojen lasku kääntyi itseään vastaan. Sitten, nämä on ihan huhupuheita joita olen kuullut aasiasta. Siellähän tehdään pitkiä työpäiviä, se kuuluu osana varmasti heidän kulttuuriin, mutta olen kuullut että jos työpäivä on esimerkiksi 16 tuntia, niin puolet ajasta he käyttävät esimerkiksi internetissä surffailuun. Jos ajatellaan tuottavuutta, niin siinä määrin se on miltei samanlainen kuin meidän työaikamme täällä Suomessa.

Lopuksi ottaisin esille vielä  nämä meidän sähköiset järjestelmät ja nämä työt ja toimistot, kuten TE-toimisto, Kela ja sosiaalitoimisto, joilla on työllistävä vaikutus. Sähköiset järjestelmämme ovat minusta vähän lasten kengissä, eli asiat joutuu usein tekemään kahteen kertaan. Ensin teet hakemuksen sähköisesti ja sitten kun hakemuksesta ei kuulu mitään, joudut tekemään sen uudelleen, perinteiseen paperimalliin. Erityisesti minua tavallaan huvittaa esimerkiksi juuri Kela ja sosiaalitoimisto. Olit sitten nuori, opiskelija, työtön tai eläkeläinen, niin heille tulee toimittaa hirmuinen määrä papereita, jotka he sitten tarkistavat ja lopuksi lottoavat tuleeko voittoa vai ei? Siinä tavallaan sekä hakija että työntekijä tekee miltei saman työn, työntekijällä on toki päätösvalta ja pätevyys siihen, miten asiassa toimitaan. Tämä on esimerkiksi malli esimerkki siitä mitä tarkoitetaan työllä, jolla on työllistävä vaikutus.

Odotan sitä, että sähköiset järjestelmät kehittyvät siihen pisteeseen, että nämä asiat voidaan hoitaa verkossa, ilman että siihen tarvitaan työntekijöitä tarkistamaan samat paperit, jotka hakija on jo tarkistanut. Tässäkin yhteydessä voisi mainita perustulon, niin se helpottaisi hirveästi asioita, ainakin nuorten, opiskelijoiden, työttömien ja hakijoiden osalta. He tekevät tällä hetkellä jo miltei päivätyötä siinä että hakevat kaikki paperit, liitteineen hakemuksiin.

Sitten jokin kaunis päivä, kun työhaastattelu koittaa ja haastattelija kysyy miten olet pitänyt yllä osaamistasi ja kuntoasi? -Siihen voi sitten vastata niin, että en ole ehtinyt, koska päivät ovat menneet papereita täytellessä ja päätöksiä odotellessa.

Tässä nyt sivallettiin montaa asiaa, kun asiat lähtivät toisille raiteille. Ei mitään, mennään näillä.